Askeleita

 Askeleita mittariin

Seuraatko päivän mittaan ottamiasi askeleita? Motivoiko sinua mittaaminen ylipäänsä? En itse yleensä juuri innostu mittaamisesta, mutta puhelimen askelmittaria tulee seurattua, joskus jopa liiaksikin. Yritän päästä edes lähellä suositeltua 10000 askelta päivässä sellaisina päivinä, kun en harrasta rasittavampaa liikuntaa. Tänäänkin tulos jäi harmittavasti 8000 askeleen paikkeille. Eipä minulla tosin ole aina puhelin taskussa ainakaan kotosalla tai roskiksella käydessä. Harmi kyllä askelmittari ei ymmärrä muuta liikuntaa kuten pyöräilyä tai hiihtoa, niissä kun ei tule riittävää iskua, jonka mittari rekisteröisi. Tuskin nuo tulokset muutenkaan ihan luotettavia ovat, suuntaa antavia vain. Puolison kanssa tulee leikkimielisesti kilpailtua askelissa, siinä kilpalussa pärjään, kun minulla on paljon lyheyemmät askeleet. Vakavasti ottaen päivän askelmäärä on tärkeä mittari siinä, että liikumme riittävästi terveytemme ylläpitämiseksi. 

Askeleita arjessa

Arkiliikunta onkin avainasemassa terveyden ylläpitämisessä. Elintärkeät päivittäiset askeleet kertyvät helposti, jos pystyt kulkemaan työ- ja asiointimatkoja jalan. Kaikille tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan pitäisi sitten työpäivän päälle jaksaa vielä lähteä erikseen lenkille. Turhaa auton käyttöä lyhyillä matkoilla perustellaan usein milloin milläkin verukkeella (tavaroitten kuljetus, lasten kuskaaminen, kiire, huono sää, tukka menee sekaisin...). Meillä on onneksi kauppoihin vain 2,5km eikä töissä tarvitse käydä kodin ulkopuolella, joten kävellen tai pyörällä hoituvat useimmat asiat. Auto nököttää nätisti parkissa ja otetaan käyttöön vain, kun on oikeasti paljon kuljetettavaa tai täytyy lähteä jonnekin kauemmaksi. Ehkä naapurit katsovat vähän pitkään, mutta ei se meitä haittaa! 

Arkiliikunnan voimasta minulla on omakohtainen kokemus, kun yhtenä vuonna päätin olla ilman autoa ja pyöräilin tai kävelin 2-5km matkat töihin (silloin oli useita toimipisteitä, joissa kävin opettamassa). Pysyin koko talven tosi hyvässä kunnossa ja painokin taisi tippua, enkä juurikaan lenkkeillyt erikseen. Toisesta ääripäästä on esimerkkinä entinen työkaverini, joka ajoi mersulla töihin päivittäin 0,5km matkan. What? 

Askel uuteen suuntaan vai harha-askel

Jokainen ottaa elämässään aika ajoin myös isompia askeleita ja tekee joskus äkkinäisiäkin suunnanmuutoksia. Minäkin kuljin vakaata polkua koulumaailmassa kohti eläköitymistä, kunnes päätin, että en halua tästä liikunnanopettajan ammatista jäädä eläkkeelle. Yhtäkkiä huomasinkin olevani vaatekauppias, ja jouduin opettelemaan lähes kaiken yrittämisen ja kaupankäyntiin liittyvän alusta. Näin jälkeenpäin ajatellen en nyt ehkä ihan suosittelisi näin jyrkkää suunnanmuutosta, vaikka siinä toki paljon tuli myös opittua. En missään vaiheessa oikein sopeutunut kauppiaan rooliin eikä kauppaa saaanut millään kannattavaksi, joten tein viimein päätöksen luopua siitä. Hyvä niin, sillä suljin liikkeen juuri ennen kuin korona ilmaantui meitä kiusaamaan. Yrittäjäksi ryhtyminen tuntuu silti edelleen oikealta askeleelta varsinkin nyt, kun oma suunta hyvinvointialalla alkaa löytyä.

Kaksi askelta eteen, yksi askel taakse

Toisinaan elämä heittelee ja tuntuu kuin astelisi kaltevalla pinnalla. Silloin on vain luotettava, että askel pitää tai otettava ystävää kädestä kiinni. Apu on usein lähempänä kuin luuletkaan, kun vain uskallat pyytää. Joskus on myös hyvä ottaa askel takaisinpäin, jotta pääsisi eteenpäin. Elämä on kuin tanssia, jossa suunta on kyllä eteenpäin, mutta välillä on otettava myös askeleita taakse ja sivulle. Parasta olisi kutenkin olla astumatta kenenkään varpaille. Jos joku astuu sinun varpaillesi, kerro miltä se tuntui ja jatka sitten eteenpäin. Paikalleen ei kannata jäädä, oli sitten kyse konkreettisista askelista tai matkasta nimeltä elämä itse. 

Katso täältä, löytäisitkö jotain apua omalle matkallesi, oman hyvinvointisi tueksi

https://tarjan.myforever.fi/store tai täältä Yristyssparraus .

Seuraa askeleitani myös instassa @taivuttelija ja fb-sivullani www.facebook.com/tarjantaivutus.