Lisää elämää arkeen

                        

Arkiaktiivisuus kunniaan

Viime aikoina on havahduttu kiinnittämään entistä enemmän huomiota fyysiseen aktiivisuuteen arjen keskellä. Päivittäisellä aktiivisuudella on todettu olevan suuri merkitys terveyteen ja jaksamiseen, mikä on myös tutkimuksin todistettu. Mitä arvelet, kumpi seraavista Hepuista on aktiivisempi?

Heppu A teke istumatyötä 5 päivää viikossa, kulkee autolla ja käy kaksi kertaa viikossa tekemässä tehokkaan hikijumpan.

Heppu B. tekee myös istumatyötä, mutta kävelee työmatkat viisi kertaa viikossa sekä lisäksi tekee kauppamatkat jalan.

Keskisuomalaisen artikelin 21.1.22 mukaan Heppu B. pitää parempaa huolta terveydestään. On nimittäin tutkittu, että hikiliikunta pari kertaa viikossa ei kompensoi liiasta istumisesta koituvia haittoja. Tämä seikka yllätti myös minut, sillä sain melko heikot pisteet Fibionin fyysisen aktiivisuuden mittauksessa (tästä lisää seuraavassa blogissa), vaikka olen aina pitänyt itseäni liikkuvaisena ja harrastan liikuntaa useita kertoja viikossa. Istumista kotitoimistossa työtä tekevälle kuitenkin näyttää kasautuvan turhan paljon. Pureudutaan seuraavaksi hieman istumisen haittoihin ja aktiivisuuden etuihin.

Keho kaipaa liikettä

Jos ihminen olisi tarkoitettu istumaan, kehomme olisi muovautunut toisenlaiseksi. Istuma-asento on  itsessään epänormaali tila keholle. Siinä kehon takapuolen lihakset ovat venyneinä ja etupuolen lihakset kiristyvät, mikä jo sinällään voi aiheuttaa ongelmia tuki- ja liikuntaelimistölle. Istuessa veri ei kierrä kunnolla, jolloin myös kudosten aineenvaihdunta häiriintyy. Istuessa kuluu hyvin vähän energiaa verrattuna seisomiseen tai pieneenkin liikuskeluun. Vähentynyt energiankulutus taas näkyy helposti painonnousuna, koska se vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaa heikentävästi. Kaikenlainen liikuskelu on terveydelle parempi vaihtoehto kuin pelkkä istuminen. Aivotkin jaksavat suoriutua paremmin, kun kehoa välillä liikuttaa. Itselleni parhaiten virtaa tuo "aivokävely", päämäärätön kuljeskelu luonnossa tai ihan tietä pitkin, antaen samalla ajatusten virrata miten tahtovat.

Toki on tilanteita, että ei yksinkertaisesti voi liikkua. Edesmennyt fyysikko Mr Hawkins lienee oiva esimerkki siitä, että aivot voivat toimia erinomaisesti, vaikka keho ei liikkumaan pystyisikään. Lepokin on välillä tarpeen, joten kyllä toisinaan voi heittäytyä sohvan pohjalle ihan hyvällä omallatunnolla, kunhan sitä ei tee jatkuvasti päivästä toiseen. Liikkuminen ei tietenkään ratkaise kaikkia elämän ongelmia, mutta siitä voi olla yllättävää apua esimerkiksi mielenterveyden hoidossa. Kun asiat ovat solmussa ja mieli maassa, pienikin liikunta voi viedä ajatukset hetkeksi pois omista ongelmista ja helpottaa oloa.

Mistä lisää aktiivisuutta päivään?

Ensimmäinen asia erityisesti istumatyötä tekevälle -ja käsityön harrastajalle- on tauottaa istumista riittävän usein. Nouse tuolista minkä tahansa tekosyyn varjolla vähintään kerran tunnissa. Hae vesilasi, jätä tarkoituksella tarvitsemasi mappi hyllyyn, käy postilaatikolla/taukohuoneessa, venyttele hieman tai tee ihan kunnon taukojumppaa. Taukojumpankaan ei tarvitse olla tylsää, vaan voit vaikka matkia kissan aamuvenyttelyä tai leikkiä nyrkkeillijää. Ota ajatuksissasi iskujen kohteeksi ilkeä esimies, ärsyttävä puoliso tai vaikka naapurimaan johtaja ja iske ja potki oikein olan takaa. Siinä purkautuvat aggressiot samalla, kun lihakset saavat tarvitsemaansa liikettä. 

Monissa toimistoissa on nykyään myös seisomapöytiä, ja mikseipä semmoisen voisi hankkia kotiinkin, jos tekee paljon työtä oman työpöydän ääressä. Joissakin yrityksissä pidetään kokouksiakin seisten tai kävellen. Muistiinpanojen tekeminen voi kävelypalaverissa olla hankalampaa, mutta luovia ideoita syntyy varmasti. On myös muistettava, että joissakin töissä seisotaan tai kävellään koko ajan, ja silloin taas olisi hyvä istahtaa välillä lepuuttamaan jalkoja ja selkää. Pieni venyttely tekee myös hyvää ihan jokaiselle. 

Kotona liikettä saa kotiaskareista, kauppareissuista, lumenluonnista, haravoinnista ynnä muusta touhuamisesta. Joskus nuo askareet voivat olla kovinkin raskaita, ja silloin kannattaa huomioida ergonomia ja muistaa pitää riittävästi taukoja. Auton jättäminen kotiin on kannattavaa nykyisillä polttoaineen hinnoilla myös taloudellisesti, ja samalla saa hyvää liikuntaa ilman, että tarvitsee lähteä harrastamaan erikseen. Tämä toki onnistuu vain, jos matkat ovat sopivan lyhyet eikä ole painavia kantamuksia. Monella on kuitenkin tapana lähteä kotoa aina autolla, vaikka aivan hyvin voisi kävellä tai pyöräillä. Luulenpa, että siinä on enempi kysymys opitusta tavasta kuin todellisesta tarpeesta kulkea autolla.

Liikunta voi olla myös kiva harrastus, kunhan löytyy mieleinen laji ja olosuhteet ovat kunnossa. Millaista liikuntaa harrastit aiemmin? Mistä nautit? Tykkäätkö liikkua seurassa vai yksin? Sisällä vai ulkona? Valinnan mahdollisuuksia on paljon, ja jokaiselle varmasti löytyy sopiva laji, kun motiavaatio ja tahto liikkua löytyy. Monella motivaatio voi olla hukassa erilaisista syistä johtuen. Silloin ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Joskus voi riittää pelkkä kuunteleva sparraus, joskus ehkä tarvitaan ihan konkreettista apua aloittamiseen. Millaista apua sinä kaipaisit liikunnan ammattilaiselta?

Katso www.taivutus.com, millaista apua Tarjan Taivutus tarjoaa. Seuraa myös instagramissa @taivuttelija ja Facebookissa www.facebook.com/tarjantaivutus.

 

 Sote-soppaa

Laitanpa minäkin lusikan tähän pitkään muhineeseen sote-soppaan nyt, kun se on erityisen ajankohtaista. Nyt nimittäin pääsee vaikuttamaan siihen, ketkä tuota soppaa jatkossa hämmentävät. En ole minkään puolueen edustaja, vaikka vaalitoimitsijana aluevaaleissa muutaman päivän toiminkin. Sydämen asiani on kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, joten aihe kyllä kovasti kiinnostaa. Omaa ehdokasta olen etsinyt sillä silmällä, että hänen pitää jollain tavalla puolustaa terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa, ei pelkästään sairauksien hoitoa, mikä sekin toki on tärkeä aihe. Sairastumisia tulee aina olemaan, vaikka kuinka niitä yrittäisimme ehkäistä, mutta todella paljon on silti tehtävissä niin yksilön kuin yhteiskunnankin taholta.

Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät esimerkiksi terveellisemmän ruokavalion omaksumista, fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja hyvän mielenterveyden ylläpitoa tulee ottaa käyttöön. Niihin on myös satsattava resursseja ihan siinä missä sairaanhoitoonkin. Poliittinen päätöksenteko voi osaltaan vaikuttaa näihin terveyttä edistäviin asioihin muun muassa ohjaamalla kulutusta verotuksen avulla, rakentamalla lisää mahdollisuuksia liikkua ja vaikkapa koulujen kerhotoimintaa edistämällä. Kyse on mielestäni enemmän hyvästä tahdosta ja terveyden edistämisen merkityksen oivaltamisesta kuin siitä, etteikö rahaa ja resursseja olisi käytettävissä. Resurssien jakaminen vain saisi painottua paremmin ehkäisevän työn puoleen.

Se, mikä kullekin on hyvä ja terveellinen tapa elää elämäänsä, on toki yksilöllistä ja usean eri tekijän summa. Valtakunnalliset, tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvat suositukset ohjaavat hyvään suuntaan, ja yksilöllisiä sovellutuksia niistä on tarvittaessa mahdollista tehdä. Tosiasia on kuitenkin, että hyvin suuri osa ihmisistä ei noita ravinto- ja liikuntasuosituksia noudata, joten paljon on vielä tehtävissä. Tiedon puutteesta ei niinkään liene kyse, vaan monet sekä sisäiset että ulkoiset tekijät ohjaavat valintojamme, osin tietoisesti, osin ihan tiedostamattamme. Mukavuudenhalu, tottumukset, kaverit, perheen tavat, mainokset, pakkauskoot, muoti-ilmiöt ja monet muut asiat vaikuttavat siihen, millaisia pieniä, mutta ratkaisevia valintoja teemme päivän mittaan. 

Näin pandemian jylätessä minua ihmetyttää myös, miksi immuunipuolustuksen tukemisesta omilla valinnoilla ei juurikan puhuta. Ajatellaanko kenties, että on myöhäistä yrittää parantaa vastustuskykyä kun löysät on niin sanotusti housussa? Ihmiskeholla on monta mekanismia, joilla se puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan, ja ainakin joitakin noista prosesseista olisi varmasti mahdollista vahvistaa terveellisen ravinnon ja sopivan liikunnan sekä levon avulla. Joskus voisi olla hyötyä myös sopivasta täydennysrvinnosta, kunhan ravintolisän laatu tutkittu ja imeytyminen varmistettu. Loppujen lopuksi ihmisen kehossa ja mielessä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se, sairastuuko ja miten vakavasti on yksilöllistä ja monen tekijän summa. Jotain voimme varmasti tehdä asian eteen myös itse omien valintojemme kautta, ja siinä yhteiskunta voi tukea meitä monin jo edellä mainituin tavoin. 

Olen tietoisesti jättänyt tästä artikkelista pois sote-järjestelmän muut kuin suoraan yksilön terveyteen ja ehkäisevään työhön liittyvät aihepiirit, sillä en ole niissä millään muotoa asiantuntija enkä pysty niihin äänestämistä lukuun ottamatta juuri vaikuttamaan. Sen sijaan terveyden edistämiseen pystyn vielä omalla työlläni jollain tavalla vaikuttamaan antamalla käyttöön kaiken kokemukseni ja tietoni hyvinvoinnin saralla. Yksittäisen valmennuksen vaikutus on kenties pieni, mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on tärkeä. Pienetkin muutokset yksilöiden käyttäytymisessä kertautuvat muun muassa työyhteisöissä ja sitä kautta saavutetaan toivottavasti jotain pysyvää hyvää myös koko yhteiskunnassa.

Lue lisää valmennuksista verkkosivultani.

Seuraa myös Instagramissa @taivuttelija ja Facebookissa yrityssivullani.